Yleisiä etikettiohjeita kronoslaisille
Haalarit ja haalarimerkit: Haalarit ovat tärkeä opiskelijasymboli, ja ne vedetään päälle monissa tapahtumissa. Kronoslaisten haalarit ovat tummansiniset, ja fuksit ovat yleensä saaneet ne joskus vuodenvaihteen jälkeen tai keväällä, kuitenkin ennen vappua. Haalareita käytetään yleensä vapun lisäksi esimerkiksi laskiaisena, approilla sekä satunnaisesti muissa Kronoksen tapahtumissa, jolloin pukukoodi yleensä ilmoitetaan tapahtumakohtaisesti. Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan opiskelijoilla on tapana käyttää haalareita vyötärölle vyötettynä, eikä Kronoksellakaan ole sen vuoksi sponsoreita haalarin yläosassa. Kronos hyväksyy kuitenkin myös täysin (teekkareilta tunnettuun tyyliin) vetoketjun ylös asti vetämisen, varsinkin jos kylmä sää yllättää. Tärkeintä on, että kaikilla on haalareissa mukava olla! On kuitenkin tärkeää huomata, että haalareita ei myöskään saa pestä, ellei ole itse niiden sisällä – esimerkiksi suihkussa tai uimassa haalarit päällä käyminen on sallittua. Haalarit koristetaan tietenkin haalarimerkeillä, jotka tulee ommella haalareihin kiinni käsin – ei siis koneella ompelua, liimaamista tai silitysraudan hyödyntämistä! Myöskään haalareiden sponsorimerkintöjä ei tule peittää merkeillä. Muuten tyyli on vapaa!
Järjestönauha: Kronoksen punavihreää nauhaa käytetään edustustehtävissä ja halutessa vuosijuhlissa. Puvun tai frakin kanssa nauhaa on perinteisesti käytetty rinnan yli asetettuna olkanauhana, kun taas mekkojen vasempaan rinnukseen kiinnitetään yleensä nauhasta taiteltu ruusuke. Tämä tapa ei ole kiveen hakattu, vaan sitä saa rikkoa, eli ruusukkeita ja olkanauhoja voi käyttää minkä vain asun kanssa – kapeaolkaimisten tai olkaimettomien mekkojen kanssa on kuitenkin tapana käyttää ruusuketta, sillä nauhan ei tulisi koskea paljasta ihoa. Puvuntakkiin nauha kiinnitetään yleensä hakaneuloilla siten, että se kulkee oikealta olalta vasemmalle puolelle rintakehää. Kronoksen nauhassa ovat järjestön punakultavihreät värit, joista punainen raita on ylimmäisenä.
Pukukoodit: Eri tapahtumissa on erilaisia pukukoodeja. Esimerkiksi sitseillä on yleensä teema, jota voi noudattaa haluamassaan määrin – menneitä sitsiteemoja ovat olleet esimerkiksi fantasia, aikamatka ja maailmanlopun disko. Fuksisitseillä on yleensä cocktail-pukukoodi, eikä kronoslaisten ole yleisesti ottaen tapana käyttää sitseillä haalareita. Vuosijuhlat ovat formaali tapahtuma, joissa pukukoodina on iltapuku/tumma puku/halutessa (mutta ei lainkaan pakollisena) frakki. Kronoksen tapahtumissa ei kuitenkaan valvota pukukoodia yhtä tarkasti kuin joissain muissa ainejärjestöissä – kunhan vuosijuhlille ei ilmaannu ihan arkifarkuissa, ei ole niin vakavaa!
Sitsit: Sitsit ovat akateemisia pöytäjuhlia, joilla lauletaan paljon sekä syödään ja juodaan (holillisesti tai holittomasti) hyvin. Paikalle saavutaan ajoissa, ja pöytiin siirtyessä jäädään seisomaan tuolin taakse odottamaan lupaa istua. Sitsit avataan juomalalulla Helan går. Sitseillä on yleensä yksi tai kaksi laulunjohtajaa, jotka päättävät alkuruoan lauluista. Pää- ja jälkiruoalla kuka tahansa saa pyytää lauluja yhteislaulettavaksi kilistämällä lasiaan (tai vesikannua – lasit särkyvät helposti!), poislukien Kronoksen virren tai Fuksilaulun, jotka lauletaan perinteisesti viimeisenä. Fuksilaulun aikana noustaan seisomaan ja juodaan lasi tyhjäksi, kun oma vuosikurssi mainitaan, sekä laulun viimeisessä säkeistössä. Alku- pää- ja jälkiruokien välillä on noin 20 minuutin mittaiset konferenssitauot, joiden aikana sitsisalista poistutaan jaloittelemaan, vessatauoille sekä seurustelemaan vapaasti (itse pöydissä noudatetaan lähtökohtaisesti istumajärjestystä). Sitsipöydästä saa halutessaan nousta myös kesken aterian, mutta laulujen, puheiden tai laulupyyntöjen aikana edestakaisin kulkemiset pidetään minimissä. Varmin hetki poistua tarvittaessa onkin siis heti laulun loputtua ennen kuin uutta on ehditty pyytää, ja myös takaisin palatessa kannattaa odotella hetki oven takana laulun loppumista. Laulujen tai puheiden aikana ei myöskään yleensä syödä, joten syödä kannattaa aina kun ehtii: toisinaan laulujen välissä ehtii tuskin hengähtää, ruokaan koskemisesta puhumattakaan. Kronoksen laulukirjan uudistettu painos vuodelta 2023 maksaa kymmenen euroa ja on yleensä ostettavissa sitseiltä paikan päältä. Osaan lauluista saattaa olla lisäsäkeistöjä, jotka eivät laulukirjasta löydy, vaan opitaan useampien sitsien myötä tietäjät tietää -periaatteella. Sitsit ovatkin yksi opiskelijakulttuurin pisimmälle hiottuja ritualistisen hauskanpidon perinteitä. Kaikkein tärkeintä sitseillä on kuitenkin pikkutarkan etiketin sijaan huolehtia siitä, että itsellä ja muilla on hauskaa!
Vuosijuhlat: Vuosijuhlat eli vujut eli Kronoksen syntymäpäivät ovat formaali akateeminen juhla, yleensä pöytäjuhla. Sitseihin verrattuna vujut ovat juhlavammat, vaikka samojakin piirteitä on – esimerkiksi pöytiin siirtymiseen ja poistumiseen liittyvä etiketti on sama. Laulut ovat kuitenkin yleensä ennalta päätettyjä ja pukeutuminen juhlavampaa (ks. pukukoodit), puheita on enemmän eikä tuoleille tai pöydille nousta seisomaan. Vuosijuhlillakin tärkein tavoite on kuitenkin pitää hauskaa ja juhlistaa yhteistä ainejärjestöä (asiaan kuuluvalla arvokkuudella, tietenkin)!
